• 2500,- sinnerlugu pisinermi nassiunnera akeqanngilaq• DK avataanit pisinermi moms akiliilernermi peerneqassaaq
• DK-mi pisiat apuunneqarnerat ullormiit ullormut• Kalaallit Nunaanni nunanilu allani pisiat apuunneqarneri ullut 2-5 sivisussuseqartarpoq
DK avataanit pisinermi moms akiliilernermi peerneqassaaq
   

 

  
 
 

 

























































Great Greenlandip nittartakkakkut niuertarfianut qupperneranullu tikilluarit.


Great Greenland – siornatigut Kalaallit Nunaanni ammerivimmik ateqarsimasoq – nunarsuarmi amernik nioqqutissiornermi niuerfittut tatiginarnerpaaq. Suliffeqarfik 1977-mi pilersinneqarmalli ammit pitsaassuseq qaffasinnerpaaq atorlugu tunisassiarisarsimavagut. Maanna nioqqutissatta immikkuullarissut pisiariortornissaanut periarfissaqarputit. Tamarmik maana nittartakkakkut niuerfikkut ingerlanneqarsinnaapput, niuertarfitsinni marluusuni (Glostrup DK aamma Qaqortoq Kalaallit Nunaanni) imaluunniit attavigaluta immikkut pisiniarfimmik Great Greenlandip nioqqutissaanik tuniniagaqartumik paasissutissiiffigineqarsinnaavutit.


Ukioq 1977-miilli piujuartitsinikkut pisanik kiisalu nioqqutissanik ilaatigut puisit amiinik sanaajusunik suliaqarsimavugut. Naak aallarteqqaarnermiilli ukiut ingerlanerini assigiinngitsorpassuarnik pisoqartarsimagaluartoq naleqartitat ileqqutoqqallu ingerlattuarsimasagut aallutiinnarniarlugit aalajangersimavugut. Pinngortitaq anersaaralugu, Kalaallit Nunaannut pitsaanerpaaq anguniarlugu.

Tulluusimaarutigalugu oqaatigisinnaavarput piniarnerit tamarmik EU-p puisinniarnermut atatillugu inatsisaannut tamanut naapertuuttumik ingerlanneqarmata. Tamanna WWF-mit Greenpeacemiillu aamma akuersissutigineqarpoq.

Puisit amii Great Greenlandimit suliarineqartut tamarmik nunaqavissunit pisaapput Kalaallillu Nunaata sineriaani pisaallutik. Ammit tamarmik Great Greenlandip ammeriviani Kalaallit Nunaata kujataaniittumi qitulisagaapput. Ammit tamarmik EU-p puisit amiinut tunngatillugu inatsisaanut naapertuupput. Puisit amii nunaqavissunit pisarineqarsimasut kisimik tuniniarneqarnissaannut, tunisassiarineqarnissaannut, EU-mullu eqqunneqarnissaannut akuersissuteqaatigineqarput. Great Greenland Namminersornerullutik Oqartussanit tamakkiisumik pigineqarpoq. Taamaattumik Great Greenlandimi niueruit - Kalaallit tamarmik niuerfigissavatit. Tamanna toqqaannartumik Kalaallit Nunaanni piniartunut pikkorissunut assoroorlutillu sulisunut tapersiineruvoq.

SUgguuna EU-p pisortatigoortumik nittartagaatigut paasisaqarnerugit:
 EU - The Official Seal Regime - Engelsk 
Ugguuna EU-p tamanut paasissutissiissutitut quppernera danskisut atuaruk:
 EU Sælordningen - Dansk


Great Greenlandip ammit pisarineqarsimasut pitsaanerpaat nioqqutissiarissallugit pingaartilluinnagaraa, qitulisakkat, Kalaallillu Nunaata pinngortitaa anersaaralugu tunisassiat. Atisaliornermi ineriartornerup killiffia ilutigalugu avatangiisinullu ajoqusiinngitsumik nioqqutissanik saqqummiussassaateqartarpugut, ullutsinnut naleqquttunik ilusilersukkanik, Kalaallit Nunaanni piujuaannartitsinissaq tunuliaqutaralugu puisit amiinik sanaajusunik kiisalu atortunik allanik ilalerlugit aamma atuinikkut sanaajusunik. Nioqqutissat inaarsarneqarneri pingaarnertut Kalaallit Nunaanni aammalu EU-mi mersortarfinni ingerlanneqartarput.

Great Greenlandimi pitsaassuseq qaffasissoq atorlugu amernik tunisassiornermi suliarinninnermilu immikkut ilisimasaqarluarpugut. Pingaarnertut tunisassiornermi oqorsaatit, kusassaatit kiisalu isikkatigut atukkat nioqqutissiarisarpagut, meeqqanut inersimasunullu. Nioqqutissat quersuarmiitinneqartut assigeequtigaat tamarmik Kalaallit Nunaannit amminit pitsaanerpaanit tunisassiarineqartarmata. Taamaasillutit pitsaassuseq qaffasissoq atorlugu nioqqutissamik qulakkeerinnissinnaavutit, piujuaannartitsinikkut piniarnermi inerniliussaasumik.

Massakkoqqissaaq Kalaallit Nunaanni qitiusumik suliffeqarfeqarpugut (Qitulisaaneq, takutitsivik, allaffissorneq, mersortarfik aamma pisiniarfik) kiisalu Danmarkimi (nittartakkatigut niuerfiup quersuaa, nunat tamalaat akornanni tuniniaanermut immikkoortortaqarfik, takutitsivik aamma pisiniarfik), taamaakkaluartoq nunarsuaq tamakkerlugu sumulluunniit nassiussisinnaavugut, taamaattumillu sumi nunami najugaqarnerlutit apeqqutaanani. Maana nittartakkatigut niuerfikkut pisiat quersuatsinnit Glostrup Danmarkimiittumiit nassiunneqartarput.

Danmarkip avataanit nioqqutissanut pisiarineqartunut Moms akiliilernermi ilanngaatigineqartarpoq. ”Isertaatit” atorlugu iseruit pisiniarnermi akit tamarmik momsitaqanngitsut erserfigisinnaavatit. Taamaanngippat moms akiliilernermi nuna nassiussiffissaq toorneqareerpat ilanngaatigineqassaaq.

Nittartakkatigut niuertarfitsigut ilaatigut uku tunisassiat pisarisinnaavatit:

 • Amminik qaatiguut
• Amminik aaqqatit
• Amminik pooqattat
• Amminik isersimmatit
• Ammit pinnersaasiornermut atugassiat
• Savap amiinik tunisassiat
• Nasat aamma Qaannguusat
• Pinnersaatit


.… allarpassuillu nutaaliat amminik allanillu pitsaasunit sanaat.

Allatut oqaatigissagutsigu sunilluunniit ikiussallutit piareersimavugut, nutaamik qaatigoortaarniaruit, aningaasivittaarniaruit imaluunniit aaqqatinik iluartunik ujarleruit. Atisanik nioqquteqarnitta saniatigut angerlarsimaffimmut assigiinngitsunik nioqquteqarpugut. Assersuutigalugu amminik akisaasanik pisisinnaavutit, naalaasaarfimmut imaluunniit issiaviit pisatsersulaarusukkukku kusassarlugu. Nioqqutigut pillugit toqqagassat iserfigalugit paasisaqarnerugit.

Suliffeqarfitsinni Namminersornerullutik Oqartussat pigisaanni piujuartitsineq, ileqqorisat kiisalu kiffartuussineq pitsaalluinnartoq tunaartaralugit pigivagut. Great Greenland Kalaallit Nunaannut iluaqutaassaaq, minnerunngitsumillu Kalaallit Nunaanni piniartunut. Apeqqutissaqaruit attaviginissatsinnut tikilluaqqusaangaarputit.

Great Greenlandimi sunulluunniit piaarinaatsoornerit isumalluutaaneq ajorput. Suna tamarmi ilusilersuinermut, tunisassiornermut, kiffartuussinermut il.il tunngasut sukumiisumik aallutarisarpagut. Tamanna pingaartitaraarput illit sullitatut uagutsinni pitsaanerpaamik misigisaqarluarnissat anguniarlugu. Naleqartitatta pingaarnersaat tassaapput pitsaassuseq kiffartuussinerlu. Kalaallit Nunaaneersunit piujuaannartitsinikkut puisit amiinik niuernikkut angusaqarluarusukkuit niuerfik eqqortoq nassaarivat.

Great Greenland amernik pitsaasunik kiisalu ilusilersorluakkanik nioqqutissanik atisanik kusassaatinillu atuisartunut kiisalu arlariinngorlugit tunisisartunut tunisassiortuuvoq nunarsuaq tamakkerlugu.

Nittartakkatsinnut niuerfitsinnullu tikilluarit.
Pitsaanerpaamik kiffartuunnissat qilanaaraarput.




Nittartakkatigut attaveqaqatigiittarfikkut Great Greenland malinnaavigiuk maana:
Taamaasillutit neqeroorutit, nutaarsiassat, suliniutit immikkuullarissut, akikillisaatit, pisoqartitsinerit, akikilliliinerit ukiumoortumillu quersuarmit tuniniaanerit pillugit malinnaasinnaassaatit. Taassuma saniatigut aamma NUTAARSIASSATUT ALLAKKIANIK MAANA nassitsittarusullutit allatsissinnaavutit, qaammammut annerpaamik marloria nassiussisarpugut.